kirjausperusteet

Kirjausperusteet ovat ne säännöt ja periaatteet, joiden perusteella yrityksen liiketapahtumat merkitään kirjanpitoon ja huomioidaan tilinpäätöksessä. Ne määrittelevät, mitä tapahtumia ja millä edellytyksillä kirataan, sekä miten eri omaisuus- ja velkaerät sekä tulot ja menot arvostetaan ja raportoidaan.

Kirjausperusteisiin kuuluvat tunnistamisen kriteerit: minkä tapahtuman tai muutoksen katsotaan merkitsemisen aiheuttavaksi, sekä mittausperiaatteet (arvostus). Näitä sovelletaan sekä taseen eriin (varoja, velkoja) että tuloslaskelman eriin (tulot, kulut). Lisäksi määritellään menettelyt verotuksessa, kuten varaukset, poistoja ja arvonalentumisia.

Yleisesti käytettyjen kirjausperusteiden joukossa on suoriteperusteinen kirjaus (accrual), jossa tulot ja menot kirjataan niihin tilikausiin, joihin ne liittyvät, riippumatta rahavirroista. Joissakin pienyrityksissä tai verotuksellisista syistä voi olla käytössä kassaperuste, ja lisäksi käytetään erilaisia mittausperiaatteita, kuten historiallisen kustannuksen tai käyvien arvojen (fair value) arvostusta.

Tilinpäätöksessä ja kirjanpidossa on noudatettava lainsäädäntöä ja asetettuja tilinpäätöksen laatimisen perusteita. Suomessa kirjausperusteet määräytyvät pitkälti kirjanpitolain sekä sovellettavien laskentastandardien mukaan, ja yritys esittää tilinpäätöksen liitetietoineen, joissa asianmukaiset kirjausperusteet on kuvattu. Yhtiöt voivat valita IFRS-standardit tai kotimaiset GAAP-periaatteet, ja näistä periaatteista on tiedotettava tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Muutos kirjausperusteissa tulee ilmi tilinpäätöksen liitetiedoissa ja voi vaikuttaa vertailulukuihin. Kirjausperusteiden tarkoituksena on parantaa tilinpäätöksen luotettavuutta ja vertailtavuutta.