kimalaislajit

Kimalaislajit ovat suurikokoisia, sosiaalisia mehiläisiä, joita tavataan laajasti pohjoisella pallonpuoliskolla. Ne muodostavat kolonioita, joita ohjaa kuningatar, ja joissa työ- sekä koiraiksi kutsuttuja yksilöitä hoitavat tehtäviään. Kimalaiset ovat tärkeitä pölyttäjiä sekä luonnossa että viljelykasveissa.

Kimalaiset kuuluvat suvulle Bombus ja niillä on tavallisesti tiheä karvapeite sekä pörröinen, lyhyt ruumis. Kolonioissa on kuningatar, työläisiä ja koiraat. Kuningatar herää talvihorroksesta keväällä ja aloittaa uuden kolonian.

Monet kimalaislajit käyttävät maaperässä, vanhoissa jyrsijöiden käytävissä tai muissa suojaisissa paikoissa sijaitsevia koloja. Ne löytävät ravintonsa kukilta ja kiertävät laajasti sekä luonnon että viljelykasvien kukkia pitkin kasvukauden aikana. Suomessa kimalaiskolonioita syntyy kesän aikana, ja talvella yksilöt kuolevat, mutta tilalle syntyvät uuden sukupolven kuningattararet ja koiraat.

Maailmanlaajuisesti kimalaislajeja on useita; Suomessa ne ovat yleisiä erityisesti avoimilla niitty- ja metsäreunamailla sekä puutarhoissa. Uhkia ovat elinympäristön muutokset, torjunta-aineet sekä ilmastonmuutos. Siksi monimuotoisen kasvillisuuden ja kukkakedon turvaaminen sekä pesimä- ja elinympäristöjen säilyttäminen ovat tärkeitä.

Kimalaislajit tarjoavat tärkeitä pölytyspalveluita sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpidossa että viljelykasvien tuottavuudessa. Niiden suojelu ja seuranta ovat osa laajempaa pölyttäjien hyvinvoinnin turvaamista.