työläisiä

Työläisiä on Suomessa käytetty nimityksenä työntekijöihin, jotka saavat elantonsa palkkatyönä. Käsite kuuluu yleisemmin työläiskontekstissa ja työväenluokkaan kuuluvien ryhmien kuvaamiseen, erityisesti manuaalista tai suorittavaa työtä tekeviin.

Historian valossa työläisiä muodostivat keskeisen yhteiskuntaluokan teollistuneessa Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla. Tehtaan- ja kaivostyön yleistyminen sekä kaupungistuminen lisäsivät osuutta palkansaajista. Työväenliike, ammattiliitot ja poliittiset ryhmät kuten SDP sekä vasemmiston liikkeet ajoivat työläisten oikeuksia, työolojen parantamista ja laajemman äänioikeuden saavuttamista.

Nykyisin työläisiä käytetään sekä historiallisessa että sosiologisessa yhteydessä kuvaamaan työssäkäyvää väestöä. Tehtävät sijoittuvat teollisuuteen, rakentamiseen, logistiikkaan sekä palvelualalle. Tärkeimmät kysymykset ovat palkka, työolot, työaika sekä työntekijöiden oikeudet ja kollektiiviset neuvottelut. Eri kontekstissa työläisiä voidaan verrata yleisemmin työtekijöihin, mutta sanan sävy voi korostaa luokkallista asemaa tai pitkäaikaista yhteiskunnallista roolia.

Termi on historiallisesti sidottu teollistumiseen, mutta sitä käytetään yhä sosiologisissa ja kulttuurisissa yhteyksissä keskusteltaessa työnjaosta, taloudesta ja yhteiskunnallisista suhteista. Kielessä sen merkitys on muuttunut ja laajentunut, mutta se voi yhä kantaa luokallista konnotaatiota.