kehonkuvasta

Kehonkuva tarkoittaa henkilön havaintoja, ajatuksia ja tunteita omasta kehostaan sekä niihin liittyviä asenteita ja mielikuvia. Se ei ole pelkästään visuaalinen näkemys, vaan kokonaisuus, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen näkee, kokee ja arvottaa kehonsa ja sen toimintakyvyn.

Kehonkuva kehittyy varhaislapsuudesta lähtien ja muovautuu monien tekijöiden vaikutuksesta: perhe, ystävät, media, kulttuuri sekä yksilölliset kokemukset. Nyky-yhteiskunnassa median ja sosiaalisen median rooli korostuu vertailun mahdollistajana, mikä voi vaikuttaa kehonkuvan tyytyväisyyteen. Sukupuoli, ikä ja kulttuurilliset normit vaikuttavat siihen, millaiset odotukset kehonsa suhteen mahdollisesti esiintyvät.

Kielteinen kehonkuvan kokeminen voi liittyä masennukseen, ahdistukseen ja alhaiseen itsetuntoon sekä lisätä syömishäiriöiden riskiä. Toisaalta myönteinen ja realistinen kehonkuva on mielenterveydelle suojatekijä. Tukevat ihmissuhteet, kriittinen mediakulutus ja kehonmyönteisyyden edistäminen voivat tukea kehonkuvan terveen kehityksen edellytyksiä.

Suomessa kehonkuva-asiat kuuluvat nuorten terveydentilan seurantaan. Esimerkiksi Kouluterveyskysely kartoittaa kehonkuvan kokemuksia sekä niihin liittyviä riskitekijöitä. Interventioissa painotetaan kehonmyönteisyyden ja mediataidon vahvistamista sekä tarvittaessa ammatillista tukea kehonkuvan häiriöihin.