kaukonäköisyyteen

Kaukonäköisyys (hyperopia) on näkövirhe, jossa silmä ei taivu riittävästi muodostamaan kuvan tarkasti verkkokalvolle. Tämän vuoksi lähellä olevat kohteet voivat olla epätarkkoja, kun taas kauempana olevat esineet saattavat näkyä selkeämmin. Pienet määrät hyperopia voivat olla oireettomia, erityisesti lapsilla, koska silmän sopeutumiskyky kompensoi tilaa. Iän myötä sopeutumisen teho voi heikentyä, jolloin näkö saattaa muuttua.

Syyt ja esiintyminen: Hyperopia johtuu yleensä siitä, että silmä on lyhyempi kuin normaalisti, tai sarveiskalvo sekä linssi muodostavat taittovoiman, joka ei riitä kuvan tarkentamiseen paikoilleen verkkokalvolle. Hyperopia on tavallisesti perinnöllinen ja esiintyy jo syntymästä lähtien; joillakin lapsilla se vähenee kasvun myötä, toiset tarvitsevat korjausta läpi koko kouluiän. Suuremmat hyperopiat voivat aiheuttaa näönEpätarkkuutta sekä silmien rasitusta.

Oireet ja komplikaatiot: Lapsilla hyperopia voi aiheuttaa silmien supistelua, päänsärkyä tai näönheikkenemistä lähianteissa sekä mahdollisesti strabismia tai ambliooppia, jos tilaa ei korjata. Aikuisilla ensioireja voivat olla silmien rasitus, päänsärky ja vaikeus lukea pienellä fontilla; näkö tilapäisesti paranee, kun silmä käyttää sopeutumista.

Diagnostika: Laaja silmälääkärin tai optometrin tutkimus sisältää näöntarkkuuden mittauksen, refraction-kokeen sekä mahdollisesti cycloplegian käytön lapsilla. Binokulaarinen arviointi ja silmänasentojen tarkastus kuuluvat myös tutkimukseen.

Hoito: Korjauslasi- tai piilolinssit plus-laseilla auttavat muodostamaan kuvan verkkokalvolle oikein. Silmälääkäri voi suositella refraktiotoimenpidettä (kuten LASIK/PRK) soveltuvuuden mukaan aikuisille. Varhainen hoito lapsilla vähentää riskin kehittyä amblioopialle.

Ennuste: Oikealla korjauksella näkö on yleensä hyvä ja toimintakyky säilyy. Hyperopia voi muuttua iän myötä ja yhdistyä presbyopiaan, jolloin sekä kauko- että lähinäkö vaativat lukemista. Säännölliset silmätarkastukset auttavat ylläpitämään näköä.