kanavoinnin

Kanavointi (kanavoinnin) on prosessi, jossa kanavia suunnitellaan, rakennetaan tai muokataan tarkoituksena ohjata, johtaa tai hallita veden sekä muun virtaavan aineen kulkua ja tilaa. Termi kattaa sekä luonnollisen väylän muokkauksen että kokonaisvaltaisen infrastruktuurin kehittämisen, ja sen tavoitteet voivat vaihdella hydrologisista, taloudellisista ja ympäristöllisistä syistä.

Sovelluskohteita ovat muun muassa vesivarojen hallinta ja tulvasuojelu, joissa jokien ja purojen sekä kuitujen väylien kanavointi parhaillaan ohjataan virtausta ja sedimentaatiota. Lisäksi kanavointia käytetään hule- ja jätevesiviemäröinnissä, kastelujärjestelmissä sekä kaupungin tai kunnan veden- ja kunnossapidon infran rakentamisessa. Teollisuudessa ja infrastruktuurissa kanavia voidaan rakentaa maan alle tai maan päällä, kuten vesiviemäreitä, prosessikanavia ja muita kontrolloitavia reittejä varten. Mikro- ja bioteknologiassa kanavointia hyödynnetään mikroskooppisten neste- ja kaasuväylien valmistuksessa, joita kutsutaan mikrokanoineiksi tai mikrotekniikan kanaviksi.

Menetelmät ja toteutus voivat sisältää ruoppauksen, kanavan suoristamisen, liningin eli kanavan pinnoittamisen sekä putkituksen. Mikäli kyse on mikro- tai nanoteknologiasta, käytetään erityisiä litografisia tai valmistustekniikoita. Kanavoinnin suunnittelussa painotetaan usein turvallisuutta, kestävyyttä sekä ekologiaa, ja nykyaikaiset ratkaisut suosivat ympäristöystävällisiä lähestymistapoja sekä palauttavia prosesseja, kuten joen uomaan palauttamista tai luonnon monimuotoisuuden huomioivaa vedenkäsittelyä.

Yhteenvetona kanavointi on monialainen käsite, jonka tarkka merkitys riippuu sovelluksesta ja kontekstista. Se liittyy sekä geotekniikkaan, hydrologiaan että teknologian kehittämiseen.