kalenteriperusteisiin

Kalenteriperusteisiin on yleistermi, joka kuvaa menettelyä, jossa tietyt oikeudet, velvollisuudet tai laskennan perusteet määräytyvät kalenterin ajanjaksojen mukaan (esim. kalenterikuukaudet, -neljännekset tai -vuodet) sen sijaan, että käytettäisiin esimerkiksi työaikaan tai todetun työpanoksen pituuteen perustuvaa mittausta. Käsite esiintyy erityisesti talouden, palkkahallinnon, etuuksien sekä hallinnon yhteydessä.

Sovellusalueet ja käytännön merkitys voivat vaihdella kontekstin mukaan. Palkanlaskennassa kalenteriperusteisuus voi tarkoittaa sitä, että palkanmaksua tai etuuksia määritellään ja maksetaan kalenterijaksojen mukaan. Vuosilomien kertyminen, sosiaaliturvamaksujen laskenta sekä tilinpäätösten ja raportoinnin aikajaksot voivat myös nojautua kalenterijaksoihin. Laskutuksessa ja budjetoinnissa sama ajattelutapa ilmenee siten, että laskutus- tai raportointijaksot määritellään kuukausittain, neljänneksittäin tai vuosittain.

Etuja ja rajoitteita. Kalenteriperusteisuus tuo ennakoivuutta ja yhdenmukaisuutta, koska kaikki toimijat noudattavat samalla kalenterijaksoa. Toisaalta se voi aiheuttaa epäkohtia, esimerkiksi kuukausittaiset erilaiset pituudet (kuukauden pituus, lisäpäivät) ja karkauspäivät voivat vaikuttaa laskentaan tai etuuksiin, jos säännöt eivät huomioi näitä vaihteluita. Käytännössä sovellukset ja yksityiskohdat riippuvat lainsäädännöstä, sopimuksista ja organisaation omista käytännöistä.

Lisätietoiset termsit ja niiden yhteydet voivat vaihdella kontekstin mukaan, mutta yleisesti kalenteriperusteisuus tarkoittaa ajanjaksoihin sidottua laskentaa ja oikeuksien myöntämistä.