kaksoiskertautumisesta

Kaksoiskertautuminen on kukkivien kasvien hedelmöitysprosessi, jossa saman hedelmöityksen aikana tapahtuu kaksi fuusioitumista yhdellä siitepölyputkella. Tämä ilmiö on ominainen angiospermikasveille ja johtaa sekä alkion kehitykseen että endospermin muodostumiseen.

Hedelmöitysprosessi alkaa, kun siitepöly putoaa emälehden stigmalle ja siitepölyputki kasvaa tyvessä kohti munasarjaa. Siitepölyputkessa on kaksi siittiösolua, jotka kulkeutuvat alkionemakkoon (embryo sac). Alkiolle ovat tyypillisesti tarjolla munasolu, keskuskammio, kaksi polarista ydintä sekä ympärillä synergid- ja antipodaalisosat.

Ensimmäinen hedelmöitys tapahtuu, kun toinen siittiösolu fuusioituu munasolun kanssa; syntyy zygota, joka kehittyy alaoksi ja lopulta alkion. Toinen hedelmöitys tapahtuu, kun toinen siittiösolu fuusioituu keskuskammion kahden polarisen ytimen kanssa, muodostuu triploidinen endosperm, joka toimii ravintoaineena kehittyvälle alkiolle.

Tuloksena on siemen, jossa endospermi tarjoaa ravintoaineita ja jonka ympäröivät siemenjohtimen ja integumenttien muodostama siemenkoti. Endospermin koko ja rakenne vaihtelevat lajista toiseen: joissain lajeissa endospermi säilyy suurena ja toimipa ravintona, kun taas toisissa se reagea sulautuu osaksi alkiota.

Kaksoiskertautumisesta on keskeinen merkitys kasvien lisääntymisessä ja evoluutiossa, sillä se yhdistää tehokkaasti siitepölyn kuljettaman hedelmöityksen ja endospermisen ravintorakenteen kehityksen.