siittiösolua

Siittiösolu on miehen sukusolu, yksittäinen haploidi DNA-pakkauksen sisältävä gametti, jonka päätehtävä on osallistua fertilisaatioon. Spermatozoa ovat kevyitä ja nopeasti liikkuvia, ja niiden rakenne tukee liikkumista sekä läpäisyä munasolun suojamembraanin esteiden läpi.

Rakenne: siittiösolulla on päästä, leimautuneena tumalliseen ytimeen, jossa sijaitsee perinnöllinen materiaalin kahdeksanmessuinen paketti; acrosomaalinen kalvo peittää pään etuosaa ja sisältää entsyymejä, jotka auttavat munasolun kuoren aiheuttaman esteen rikkomisesta. Mid piece ( keskiosa) sisältää runsaasti mitokondrioita energiantuotantoon, ja häntä (flagellum) tarjoaa liikkeen.

Kehitys ja kypsyminen: siittiösolut syntyvät siemenjohtojen putkissa sijaitsevissa kehittyvissä siementiehyissä (spermatogeneesi). Kehitysvaiheet etenevät alkeis- ja sekundaarisista siittiötä muodostaviin soluihin, jotka kypsyvät lopulta kypsiksi siittiöiksi. Kypsyminen ja liikkuvuus tapahtuvat epididymiksessä ennen munasolun kohti suuntautuvaa kulkua.

Luoja ja toiminta: hedelmöityksessä siittiösolu ohittaa munasolun kuoren kapseliaalisen esteen, suuntaa acrosomireaktion avulla kuoren läpi ja fuusioituu munasolun plasmalemmaan. Yhdistyneestä geneettisestä materiasta muodostuu zygota.

Elinkaari: ihmisellä siittiösoluja syntyy runsaasti puberteetin jälkeen ja ne voivat elää ja liikkua siemennesteessä sekä naisen lisääntymiselimissä useita tunteja sekä päiviä. Spermatozoa voivat olla osa eri eläinlajeja, mutta perusrakenne ja toiminta ovat yleisesti samanlaisia.

Kliininen näkökulma: siittiösolujen laatu ja määrä mitataan semenologisissa analyyseissä ja poikkeavuudet voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen. Siittiösoluja voidaan kerätä ja tallentaa esimerkiksi assisteerivissa hedelmöityshoidoissa.