hedelmöityksessä

Hedelmöitys on diploidisen zygoten muodostuminen haploidiristen sukusolujen fuusiossa. Ihmisen ja muiden eläinten tapauksessa sukusolut ovat munasolu ja siittiö, kummankin runsaat 23 kromosomia. Hedelmöitys alkaa, kun siittiö löytää munasolun ja pääsee sen kuoren, zona pellucidan, läpi akrosoomireaktion avulla. Siittiön tuman ja munasolun tuman kromosomit lähestyvät toisiaan, ja munasolu täydentää meiosis II:n loppuun. Pronukleukset sulautuvat ja muodostuu zygoten tuman. Zygote alkaa nopeasti jakautua (solunjakautuminen), kehittyen morulaksi ja lopulta blastokystiksi, joka kiinnittyy endometriumiin implantaation kautta.

Eläin- ja kasvilajeilla hedelmöitys eroaa mekanismeiltaan, mutta perusperiaate on sama: haploidisten sukusolujen fuusio ja uuden yksilön alku. Eläimillä tapahtuma tapahtuu yleensä munanjohdin alueella, kun taas joillakin lajeilla fertilisaatio voi tapahtua ulkoisesti ympäristön avulla. Kasveilla fertilisaatio tapahtuu pölytyksen jälkeen: siitepölyputki kuljettaa siittiöt munasolun luo embryo sacin sisään. Kasveilla on kaksinkertainen fertilisaatio, jossa yksi siittiö liittyy munasoluun muodostaen zygootin, toinen fuusio polar-ytinten kanssa muodostaen endospermin, joka ravitsee kehittyvää kasvia.

Hedelmöityksen merkitys on geenien yhdistäminen ja uuden yksilön alun varmistaminen. Infertiliteetti voi estää hedelmöityksen, ja hoitomuotoihin kuuluvat esimerkiksi in vitro -hedelmöitys (IVF) ja intracytoplasmic sperm injection (ICSI).