käpyrauhasessa

Käpyrauhanen, eli käpyrauhasessa, on pieni umpirauhanen keskellä aivokuorta, kolmannen aivokammion (ventrikelin) ympäristössä. Se sijaitsee kahden aivolohkon thalamuksen välissä ja on pitkälti koverrettuna istuessaan aivopoimuissa. Vaikka koko on pieni, käpyrauhanen on tärkeä osa vuorokausi-toimintojen säätelyä.

Rakenne ja histologia: Käpyrauhanen koostuu pääasiassa pinealocytes‑soluista sekä tukisolukkoa sisältäen gliaalisia elementtejä. Yksittäiset rauhanen solut muistuttavat endokriinisiä solukerroksia, ja rauhasessa esiintyy ajoittain calcifikaatioita, joita kutsutaan corpora arenacea tai aivansiihvuiksi. Nämä kalkkeumat yleistyvät ikääntymisen myötä.

Toiminta: Käpyrauhanen tuottaa hormoneja, erityisesti melatoniinia, joka syntetisoidaan serotoniinista pinealocyteissa. Melatoniinin tuotanto ja eritys ovat vuorokausirytmisiä: sitä muodostuu pääosin yöllä ja valo-aikaan tuotanto vähenee. Melatoniinin pitoisuudet vaikuttavat unirytmiin ja unenhallintaan sekä mahdollisesti vuodenaikaisiin biologisiin säätelyihin; sitä käytetään myös lääketieteellisesti unihäiriöiden hoitoon joissakin tilanteissa.

Säätely: Valoigniitio retinasta välitetään aivorungosta pimeässä oleviin centraleren puitteisiin ja edelleen käpyrauhasen sympaattisen hermoston kautta. Tämä säätelee melatoniinin tuotantoa ja siten yksilön vireystilaa ja unta.

Kliininen huomio: Käpyrauhanen voi olla osa käpyrauhas-alueen kasvaimia, jotka voivat aiheuttaa paineoireita tai Parinaud’n oireyhtymää sekä hydrocephalusta. Joissakin harvinaisissa kasvaimissa voi ilmetä hormonaalisia oireita, kuten linkitäksessä hCG-sekretiin precocious pubertyyn lapsilla.