jätehoitokäytäntöjen

Jätehoitokäytännöt ovat toimenpiteitä ja järjestelmiä, joiden tavoitteena on vähentää jätteen syntyä, ohjata lajittelua sekä vastata tehokkaan keräyksen, käsittelyn ja loppusijoituksen tarpeisiin siten, että ympäristö- ja terveysriskit minimoidaan ja luonnonvaroja säästetään.

Käytäntöihin kuuluvat sekä kiinteän jätteen että jätevesien hallinta. Lajittelu ja keräys kotitalouksissa ja yrityksissä parantavat kierrätystä ja materiaalien uudelleenkäyttöä. Sijoitus- ja käsittelyjärjestelmät, kuten mekaaninen kierrätys, kompostointi, anaerobinen mädätys sekä energian talteenotto, muodostavat olennaisen osan.

Kiinteän jätteen käsittely voidaan jakaa materiaalikierrätykseen, orgaanisen jätteen kierrätykseen sekä energian talteenottoon. Mekaaninen ja biologinen käsittely (MBT) yhdistävät lajittelun ja jätteen esikäsittelyn, jonka jälkeen syntyvät poistetut materiaalit kierrätetään tai poltetaan. Lopullinen sijoitus tapahtuu yleensä turvallisesti valvotuilla kaatopaikoilla.

Jätevesien käsittely noudattaa usein kolmen vaiheen rakennetta: primaarinen sedimentaatio, toissijainen biologinen käsittely sekä kolmannen tason puhdistus ja desinfiointi. Lietteistä voidaan tuottaa biokaasua ja lannoitteita, ja puhdistettu vesi palautetaan vesistöön tai käytetään uudelleen.

Regulaatio ja mittaaminen: EU:n jätelainsäädäntö sekä kansallinen ympäristöviranomaisten ohjeet määrittävät kierrätys- ja energiahyödyntötavoitteet sekä päästörajoja. Suorituskykyä seurataan kierrätys- ja uudelleenkäyttöasteilla, energiankulutuksella sekä puhdistustehoilla.