juurisäde

Juurisäde on juuren epidermisolusta kehittyvä yksittäinen, putkimainen uloke, joka kasvunopeudella ulottuu maaperään päin. Se lisää juuren pinnanalaista pinta-alaa, jolloin kasvi voi ottaa vettä ja ravinteita tehokkaammin. Juurisäde on siten tärkeä kasvin veden- ja ravinnepitoisuuden säätelyssä, ja sen toiminta helpottaa erityisesti epäedullisissa olosuhteissa ravinteiden hyödyntämistä.

Rakenne ja kehitys: Juurisäde syntyy epidermisolusta maturiteetin vyöhykkeellä ja kasvaa kärjen kautta tip-growth-tyyppisesti. Kasvun aikana soluseinää jännitetään ja solulimassa sekä vesivieheitä kuljetetaan kohti kärkeä, jolloin uloke pitenee. Juurisäde on käytännössä yhden solun ulokkeena, ja sen näkymä riippuu kasvilajin kudostiheydestä sekä ympäristötekijöistä.

Toiminta: Juurisäde lisää juuren pinta-alaa ja parantaa veden sekä kivennäisaineiden, erityisesti fosforin, imeytymistä. Se usein erittää maaperää pehmeitä aineita ja limaa, mikä helpottaa liikkumista maaperässä sekä mikro-organismien, kuten hyödyllisten bakteerien, kanssa käytävää vuorovaikutusta.

Sopeutuminen ja merkitys: Säteen pituus ja tiheys vaihtelevat lajien, viljelykasvin sekä maaperän ravintoainetilan mukaan. Fosforinpuutteen ilmetessä jotkin kasvit lisäävät juurisäteiden pituutta tai tiheyttä parantaakseen ravinteiden saamista. Juurisäde on siten keskeinen osa kasvin juuristoa ja sen sopeutumiskykyä maaperän olosuhteisiin.

Yhteenveto: Juurisäde on yksittäisestä epidermisolusta muodostuva, tip-growthillä kehittyvä juurten uloke, joka kasvattaa huomattavasti juurten imeytymispinta-alaa ja tehostaa veden sekä ravinteiden ottoa.

---