jumalanpalveluksensa

Jumalanpalvelus on kristillinen yhteisöllinen tilaisuus, jonka tarkoituksena on ylistää Jumalaa, kuulla Pyhää kirjaa sekä rukoilla yhdessä. Termi jumalanpalveluksensa on suomen kielen omistusmuoto, jolla osoitetaan, että puhutaan jonkun henkilön tai yhteisön jumalanpalveluksesta (esimerkiksi "sen jumalanpalveluksensa aikana"). Itse käsite, ei niinkään kieliopillinen muoto, kuvaa yleensä tilaisuutta, jossa jumalanpalvelus järjestetään.

Tyypillisesti jumalanpalvelukseen kuuluu liturgia tai muu järjestetty kaava, vuorottelevia toolsia kuten raamattu- tai esirukousosioita, saarna, rukoukset, ylistykset ja virret tai hengellinen musiikki. Monissa kirkkokunnissa toimitetaan sakramentteja, kuten ehtoollista, kasteita tai muita erityisiä toimituksia, tilaisuuden luonteen mukaan. Toimituksesta ja sisällöstä riippuen jumalanpalvelus voi olla liturginen, perinteinen tai karismaattinen.

Suomessa jumalanpalvelukset ovat keskeinen osa kirkollista elämää. Suurimmat kirkot ovat evankelis-luterilainen kirkko ja Suomen ortodoksinen kirkko, jotka pitävät viikoittaisia sunnuntain jumalanpalveluksia. Muita seurakuntayhteisöjä, kuten katoliset ja vapaakirkolliset seurakunnat, järjestävät myös palveluksia omalla tavallaan. Palvelukset järjestetään usein suomen kielellä, mutta myös ruotsin kieli ja muut kielet voivat olla käytössä niillä alueilla, joissa kielivähemmistöt ovat vahvoja.

Jumalanpalvelus palvelee hengellistä ravintoa, yhteisöllisyyttä sekä liturgisen ajan ja juhla-tilaisuuksien kuin Adventin, Joulun, Paaston ja Hengenhelluntaan rytmityksen ilmaisua. Se voi toimia sekä yksilöllisen hengen ylläpitäjänä että yhteisön identiteetin vahvistajana.