julkishyödykkeistä

Julkishyödyke on taloustieteellinen termi kuvaamaan hyödykettä, jonka kuluttaminen ei ole kilpailullista eikä sen käytön estäminen ole helppoa. Käytännössä julkishyödyke on sekä ei-kilpaileva että ei-suljettava: yhden henkilön hyödyntäminen ei vähennä toisen mahdollisuutta käyttää sitä ja on vaikeaa estää muita pääsemästä sen hyödyntämiseen. Näin markkinat voivat alivalmistaa tai olla tuottamatta näitä hyödykkeitä muuten kuin julkisin rahoituskeinoin.

Ominaisuuksien seurauksena julkishyödykkeet kohtaavat yleisen kustannusten keräämisen ja tarjonnan ongelman, usein kutsuttuine ns. vapaamatkustaja-ongelmina. Koska yksittäinen kuluttaja ei voi helposti maksua vastaan rajoittaa tai estää muiden käyttöä, yksityiset yritykset eivät motivoituneesti tarjoa näitä hyödykkeitä yksin. Tämä johtaa siihen, että yhteiskunta tai julkinen sektori rahoittaa ja järjestää julkishyödykkeiden tuotannon verovaroin tai pakollisilla järjestelyillä.

Esimerkkejä julkishyödykkeistä voivat olla kansallinen puolustus, yleinen turvallisuus, katuvalaistus ja osa puhtaaseen ilmaan tai veteen liittyvistä puhtauden tasoista. Lisäksi voidaan puhua yleisestä tiedosta, kulttuuri- tai infrastruktuurisista palveluista, joiden saatavuus ei ole helposti suljettavissa hinnalla. Julkishyödykkeet ovat keskeinen aihe politiikassa ja taloustieteessä, ja niiden tarjoamisen tehokkuus pohjaa moniin julkistalouden päätöksiin.