isäntäeläimen

Isäntäeläin on eläin, joka toimii isäntänä loiselle tai muulle mikroorganismille elinkaaren jossain vaiheessa. Isäntäeläin tarjoaa tilan, ravinnon ja ympäristön, jossa loinen voi kehittyä, kasvaa tai siirtyä eteenpäin. Isäntä voi olla välttämätön suoja loisen kehitykselle, tai se voi toimia vain väliaikaisena kuljetinpaikkana.

Lujuudeltaan isäntäeläimet jaetaan usein loisen elinkaaren mukaan. Väli- (intermedi) isäntä on isäntä, jossa loinen kehittyy tai muuttuu jossain vaiheessa, mutta jossa se ei yleensä lisäänny seksuaalisesti. Lopullinen isäntä (definitiv) on isäntä, jossa loinen saavuttaa sukupuolikypsyytensä ja lisääntyy. Joissakin tapauksissa isäntäeläin voi olla myös kuljetin- tai tilapäinen isäntä, jossa loinen ei kehity tai etene elinkaaressaan mutta voi siirtyä toiselle isäntään.

Esimerkkejä liittyvistä isäntäeläimistä ovat Taenia-suvun loiset, joiden väli- isäntä voivat olla eläimet kuten lampaat tai naudat, ja lopullinen isäntä voi olla ihminen, kun loinen kehitys etenee sukuelinten muodostumiseen. Toxoplasma gondii käyttää kissoja lopullisena isäntänä ja useita muita lajeja väli- tai tilapäISäntäinään. Echinococcus-luokan loiset ovat tunnettuja siitä, että koira toimii lopullisena isäntänä ja pääsiäisäntänä toimivat usein karjaeläimet.

Isäntäeläin liittyy usein tarkkaan loisen ekologiaan ja patogeeniseen potentiaaliin. Isäntien tunteminen auttaa ymmärtämään tartuntaketjuja, kontrolli- ja ennaltaehkäisytoimia sekä zoonoottisten riskien hallintaa.