kissoja

Kissoja on suomenkielinen termi, jolla viitataan useisiin kissoihin. Yleisesti sillä tarkoitetaan kotikissoja (Felis catus), mutta sitä käytetään myös viittaamaan villi- tai hajaantuneisiin kissakantoihin sen mukaan, mitä puhutaan.

Domestikoidut kissat ovat pienikokoisia lihansyöjiä, joilla on notkea ruumiinrakenne ja sopeutuvainen käyttäytyminen. Yleensä niiden turkki vaihtelee väriltään ja pituudeltaan, ja rotueroja on runsaasti. Kissoilla on hiekkalaatikko-, ruoka- ja juomaratkaisut sekä usein ulko- ja sisätiloissa tapahtuvaa liikkumista. Ne ovat yleisesti pitkäikäisiä lemmikkejä, ja elinajanodote vaihtelee ympäristön ja hoidon mukaan, usein yli kymmenen vuotta ja joskus kaksikymmentä vuotta lievästi harvinaisemminkin.

Domestikaatio tapahtui vähitellen noin 9 000–10 000 vuotta sitten Lähi-idässä, jolloin ihmiset alkoivat arvostaa kissoja saaliiden torjujina. Kissat ovat sopeutuneet ihmisten ympäristöihin ja ne ilmaisevat mieltymyksensä ja stressinsä monin tavoin, kuten kehräämällä, viittoilemalla häntäänsä tai puraisevalla leikkimisellä. Ne voivat muodostaa pienimuotoisia sosiaalisia ryhmiä, mutta niille on ominaista riippuvuus ja itsenäisyys samanaikaisesti.

Kotihoidossa kissat tarvitsevat laadukasta ravintoa, riittävästi vesipintaa, säännöllisiä eläinlääkärikäyntejä, rokotuksia ja mahdollisuuden raapimispuuhailuun sekä häkkäystehtäviä. Sterilointi- tai kastraatio-ohjelmat ovat yleisiä populaation hallinnan ja terveyden vuoksi. Kissojen terveysongelmat voivat liittyä hammas-, munuais- ja lisämunuaiskerroksiin, joten säännöllinen tarkastus on suositeltavaa.

Kissat voivat synnyttää poikasia useampaan kertaan vuodessa, ja kiima-aika sekä poikimakausi vaihtelevat yksilöllisesti. Keskimäärin yhdestä poikueesta syntyy 2–5 pentua, ja raskaus kestää noin 63–65 päivää.