intraperitoneaalisuus

Intraperitoneaalisuus on anatominen käsite, jolla tarkoitetaan elimen sijaitsevaksi kokonaan peritoneumin peittämän peritoneaalinkalvon sisällä vatsanontelossa. Intraperitonealiset elimet ovat viseralisen peritoneumin peittämiä ja kiinni mesenterioiden tai muiden peritoneaalisten rakenteiden avulla, jolloin ne voivat liikkua hieman vatsaontelon sisällä. Tämä eroaa retroperitoneaalisuudesta, jossa elimet sijaitsevat vatsan takaosassa ja ovat suurelta osin peritoneaalin ulkopinnan tunkeutumattomassa tilassa. Joillakin elimillä on osa intraperitoneaalista peitettä, mikä tekee niiden aseman osittain päällekkäiseksi intraperitoneaalisen ja retroperitoneaalisen välillä.

Peritoneumi koostuu kahdesta kerroksesta: viskeraalisesta peritoneumista, joka peittää elimet, sekä parietaalisesta peritoneumista, joka lining- vatsan seinämän. Näiden välissä on pieni, peritoneaalinen nesteen tila, joka mahdollistaa kitkattoman liikkeen. Mesenteriot, omentit ja muotot ovat peritoneaalisia rakenteita, jotka yhdistävät elimet vatsaonteloon ja mahdollistavat veren- ja imusuonten sekä hermojen kulun.

Tyypillisiä intraperitoneaalisia elimiä ovat mahalaukun, maksa, perna (spleen), jejunum ja ileum, transversa paksusuoli sekä sigmoid, cecum ja umpisuoli. Duodenumin ensimmäinen osa sekä osa haimasta ovat yleensä intraperitoneaalisia, mutta monin osin ne ovat retroperitoneaalisia; kehittyminen voi tuottaa poikkeuksia.

Kliinisesti intraperitoneaalisuus liittyy mm. peritoneaaliseen dialyysiin, peritoneaalitulehduksiin sekä vatsaontelon vammoihin ja kirurgisiin toimenpiteisiin, joissa elimet voivat liikkua ja reagoida kosketukseen ympäristön kanssa.