mesenterioiden

Mesenterioiden ovat vatsan peritoneaalisia poimutumia, jotka kiinnittävät ruuansulatuskanavan osia vatsan takaosiin ja muodostavat niille tukiverkon sekä kulkureitin verisuonille, imusolmukkeille ja hermoille. Keskeisiä osia ovat ohutsuolen mesenteri eli mesenteria proprium sekä paksusuolen mesokolonit (esimerkiksi transversus- ja sigmoidea mesocolon). Nykyisten käsitysten mukaan mesenteri on osittain jatkuva peritoneaalinen rakenne, joka ulottuu ruuansulatuksen matkalla ja muodostaa yhtenäisen organin kaltaisen järjestelmän.

Anatomia: Mesenteria proprium kiinnittää ohutsuolen takaseinämään ja muodostaa juuren, joka kulkee vatsan keskiluodeilta oikean alapuolelle ja ulottuu ileokekaaliseen alueelle. Siinä kulkevat verisuonet, imusolmukkeet ja hermot sekä rasvakudosta. Paksusuolen mesokolonit kiinnittävät osia paksusuolesta vatsan taka- tai sivuseiniin ja muodostavat vastaavat kulkureitit verenkiertoon, imusolmukkeisiin sekä hermostoon.

Toiminta: Mesenterioiden tehtävä on tukea suolistoa sen liikkeissä ja sijainnin ylläpitämisessä sekä tarjota kiinnittyminen verisuonille, imusuonille ja hermostolle. Ne toimivat myös rasvakudoksen varastopaikkana ja sisältävät immuunipuolustukseen osallistuvia soluja sekä solukkoja.

Kliininen merkitys: Mesenteriaalinen iskemia ja mesenteriaalisen kudoksen tulehdukset voivat vaikuttaa suoliston verenkiertoon ja aiheuttaa oireita. Mesenterial panniculitis ja trauman tai kirurgian yhteydessä tapahtuvat mesenteriaalisten rakenteiden vauriot ovat huomionarvoisia.

Kehitystiede ja moderni näkemys: Embryologisesti mesenteria kehittyy gutkanavan ja takaosan mesenteerin rakenteista; viime aikoina mesenteri on tunnustettu osin yhtenäiseksi elimelliseksi järjestelmäksi ruuansulatuskanavan varrella.