infarkti

Infarkti on kudosnekroosi, joka syntyy, kun kudoksen verenkierto katkeaa tai heikkenee riittävästi. Yleisimmät infarktityypit ovat sydämen infarkti (myokardiaalinen infarkti) ja aivoinfarkti (iskeeminen aivoinfarkti). Infarkteja voi esiintyä myös muissa elimissä, kuten munuaisissa tai pernassa.

Infarktin aiheuttaa usein veren virtauksen äkillinen estyminen tai merkittävä heikkeneminen. Tärkeimmät riskitekijät ovat ateroskleroosi, korkea verenpaine, tupakointi, diabetes ja kohonnut kolesteroli.

Oireet riippuvat infarktialueesta. Sydämen infarktissa tavallisia oireita ovat rintakipu tai puristustunne, joka säteilee käsivarteen, leukaan tai selkään, sekä hengenahdistus ja hikoilu. Aivoinfarktissa äkilliset puhe- tai liikehäiriöt, kasvojen tai raajojen heikkous sekä näkö- tai tasapainovaikeudet ovat tyypillisiä.

Diagnoosi perustuu kliiniseen arvioon sekä laboratoriokokeisiin ja kuvantamiseen. Sydämen infarktissa tärkeimmät merkit ovat kohonnut troponiinipitoisuus ja EKG-muutokset; aivoinfarktissa käytetään aivojen CT- tai MRI-kuvausta sekä verenkierron tilan arviointia.

Hoito on hätätapaus: sydämen infarktissa akuutti reperfuusiohoito, kuten PCI tai liuotushoito, sekä antitromboottinen hoito ja kivunlievitys. Aivoinfarktissa pyritään nopeaan verenkierron palauttamiseen esimerkiksi trombolyysillä tai endovaskulaarisella reperfuusiohoidolla sekä taustahoitoon riskitekijöiden hallinnassa.

Ennuste riippuu infarktityypistä ja hoidon nopeudesta. Ennaltaehkäisy keskittyy riskitekijöiden hallintaan: tupakoinnin lopettaminen, terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja tarvittaessa lääkehoito kuten statiin sekä verenpaineen ja diabeteksen hoito.