immuniteettivaikutuksia

Immuniteettivaikutuksia ovat immuunijärjestelmään kohdistuvat muutokset, joita jokin aine, tilanne tai toimenpide saa aikaan. Näitä vaikutuksia voidaan luokitella immunostimulaatioiksi (vastustuskyvyn vahvistuminen), immunosuppressioksi (vastustuskyvyn heikentyminen) sekä immunopatologisiksi reaktioiksi, kuten yliherkkyysreaktioiksi tai autoimmuunisairauksien pahenemiseksi.

Niiden taustalla ovat monimutkaiset mekanismit, joissa sekä soluvälitteinen (T- ja B-solut) että humoraalinen immuunivaste tulevat mukaan. Tutkimuksessa tarkastellaan immuunivasteen voimakkuutta, sytokiinipitoisuuksia, vasta-ainetasoja sekä solujen määrien muutoksia. Muutokset voivat olla tilapäisiä tai pitkäkestoisia ja ne voivat vaikuttaa infektioherkkyyteen, autoimmuunisairauksiin ja rokotteiden tehoon tai turvallisuuteen.

Esimerkkejä immuniteettivaikutuksista ovat: lääkeaineet, kuten immunosuppressiiviset lääkkeet (metotreksaatti, cyklosporiini), sekä biologiset terapiat, jotka voivat alentaa immuunivastetta; rokotteet ja adjuvantit voivat parantaa immuunivastetta; ympäristötekijät (myrkyt, tupakka, alkoholi) sekä aliravitsemus voivat heikentää immuuniturvaa; ravitsemus sekä mikro- ja makronutrientit voivat vaikuttaa immuniteettiin eri tavoin ravitsemuksellisesta tilasta riippuen.

Seuranta ja turvallisuus: Immuniteettivaikutuksia arvioidaan kliinisissä tutkimuksissa ja jälkiseurannassa käyttämällä verikokeita, vasta-ainemittauksia sekä mittareita soluvälitteisestä vastuksesta. Yksilölliset tekijät, kuten ikä, perinnöllisyys, sairaudet sekä muut lääkitykset, vaikuttavat herkkyyteen immuniteettivaikutuksille. Näitä vaikutuksia arvioidaan riskin ja hyödyn perusteella erityisesti lääkitysten ja rokotteiden yhteydessä.