ilmanvaihtosäännökset

Ilmanvaihtosäännökset ovat rakennusten ilmanvaihtojärjestelmien suunnittelun, asennuksen, käytön ja kunnossapidon sääntöjä ja suosituksia, joiden tarkoituksena on turvata sisäilman laatu, terveellisyys, mukavuus sekä energiatehokkuus. Ne koskevat sekä luonnollista että koneellista ilmanvaihtoa sekä eri rakennustyyppejä, kuten asuin-, työ-, ja julkiset tilat.

Maamme rakennuslainsäädäntö ja -määräykset sekä paikalliset rakennusvalvontaviranomaiset määrittävät, minkälaisia ilmanvaihtojärjestelmiä saa suunnitella ja käyttää. Suomen RakMK:n sekä alan standardien mukaan ilmanvaihdon mitoitus, ilmanvaihdon hallinta sekä järjestelmien sijoittelu on suunniteltava siten, että saavutetaan riittävä sisäilman vaihtuvuus ja kosteudenhallinta. Säännökset koskevat sekä uutta rakennetta että korjaus- ja perusparannushankkeita.

Prosessi käytännössä etenee suunnittelusta toteutukseen ja käyttöönottoon sekä kunnossapitoon. Rakennusten ilmanvaihtosäännökset toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla pätevän ilmanvaihtosuunnittelijan tai -insinöörin kautta. Rakennuslupavaiheessa vaaditaan suunnitelmien verifiointi ja toiminnallinen testaus sekä loppukatselussa todistaminen toiminnasta.

Säädökset ja standardit viittaavat sekä kansallisiin että eurooppalaisiin määräyksiin (SFS-, EN-, ISO- standardit), jotka määrittelevät suorituskyvyn kriteerit, mittausmenetelmät sekä hyväksyttävät arvoalueet. Ennen kaikkea nämä säännökset ohjaavat systeemien ilmanvaihdon tasapainoa, ilmanlaadun mittauksia sekä melu- ja energiavaatimuksia.

Ilmanvaihtosäännökset vaikuttavat rakennusten sisäilman laatuun, kosteudenhallintaan ja energiatehokkuuteen. Puutteellinen ilmanvaihto voi lisätä homeen ja epäpuhtauksien riskejä sekä heikentää asukkaiden terveyttä ja viihtyvyyttä.