ilmakuvauksessa

Ilmakuvauksessa tarkoitetaan valokuvauksenalaa, jossa kuvat otetaan ilmasta käsin. Kuvausvälineinä käytetään yleensä lentokoneita tai helikoptereita, mutta yleistyvä on droonien (unmanned aerial vehicles, UAV) käyttö. Ilmakuvauksella kerätään visuaalista tietoa suurista alueista ja kohteista kuten rakennuksista, maastosta sekä vesistöistä. Tavoitteena on dokumentointi, kartoitus ja analyysi sekä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.

Tekniikka koostuu kuva- ja sensoritekniikasta. Kamerat voivat olla RGB- tai multispektri- sekä infrapuna- tai LIDAR-sensoreita, joilla kerätään lisätietoja. Droonit mahdollistavat matalalentoisen, tehokkaan tiedonkeruun ja toiston suurilla alueilla. Kuvista voidaan tuottaa georeferoituja ortofotosia sekä kolmiulotteisia malleja rakennuksista ja maastosta.

Käyttökohteita ovat kartoitus ja maankäytön suunnittelu, rakennusten ja infrastruktuurin valvonta, metsätalous sekä ympäristötutkimukset. Ilmakuvauksella tuetaan pelastus- ja vaaratilanteiden tilannekuvaa sekä elokuva- ja mainoskuvausta ja monia muita teollisuudenalaan liittyviä sovelluksia.

Prosessi etenee kuvaamisesta kuvien käsittelyyn. Georeferointi, ortofotojen ja 3D-mallien tuotto sekä tiedon jakaminen asiakkaalle tai julkiseen rekisteriin kuuluvat tyypillisiin vaiheisiin. Laadunvarmistukseen sisältyy sääolosuhteiden hallinta, kuvanlaadun ja mittakaavan tarkkuuden varmistaminen sekä tietojen dokumentointi.

Lainsäädäntö ja eettiset näkökulmat korostavat yksityisyyden suojan sekä ilmailusäädösten noudattamisen. Datan hallinnassa huomioidaan myös henkilötietojen suoja ja riippumattomuus. Toiminta perustuu turvallisuuteen, läpinäkyvyyteen sekä yleiseen luotettavuuteen.