hiivasieniä

Hiivasienet ovat yksisoluisia sieniä, joita tavataan monenlaisissa ympäristöissä. Ne muodostavat suuren osan mikrobistosta sekä luonnossa että ihmiskehon pinnoilla ja limakalvoilla. Suurin osa hiivasienistä kuuluu Ascomycota-lahkoon, mutta mukaan kuuluu myös joitakin Basidiomycota-ryhmän lajeja. Solut ovat tavallisesti pyöreitä tai soikeita, ja ne lisääntyvät yleisimmin suvuttomasti jakautumalla; joillakin lajeilla on myös seksuaalinen lisääntyminen.

Elinympäristöt ja ekologia: Hiivasienet viihtyvät maaperässä, kasvien pinnalla, hedelmissä sekä elintarvikkeissa ja juomateollisuuden ympäristöissä. Ne voivat kasvaa sekä aerobisesti että fermentatiivisesti ja osallistuvat orgaanisten yhdisteiden pilkkomiseen. Osa lajeista voi muodostaa biofilmejä tai pseudohyfoja olosuhteiden niin salliessa.

Metabolia ja käyttö: Hiivasienet käyttävät hiilihydraatteja energian lähteenä ja voivat käydä fermentaatiota tuottaen etanolia ja hiilidioksidia. Tätä ominaisuutta hyödynnetään laajasti leivonnassa, panimossa ja viininvalmistuksessa. Yleisintä on Saccharomyces cerevisiae, jota käytetään sekä teollisuudessa että tieteellisessä tutkimuksessa.

Merkitys ihmisille: Hiivasienet ovat tärkeitä teollisuudelle ja bioteknolgialle. Saccharomyces cerevisiae on malliorganismi solubiologiassa ja sitä käytetään proteiinien tuotannossa sekä uusien biopohjaisten tuotteiden kehittämisessä. Eri lajit antavat lisäksi erilaisia makuja ja koostumuksia elintarvikkeisiin.

Terveys: Jotkin hiivasienet, erityisesti Candida-suvun lajit, voivat aiheuttaa infektioita immuunipuutteisilla ihmisillä. Candida albicans on yleisin hiivasieni-infektioiden aiheuttaja, ja muita merkittäviä lajeja ovat esimerkiksi Candida glabrata ja Candida auris. Diagnoosi ja hoito määräytyvät kliinisen tilanteen mukaan.