Yleisintä

Yleisintä on suomen kielen sanamuoto, joka on superlatiivin partitiivimuoto sanasta yleisin (joka puolestaan on adjektiivin yleinen superlatiivimuoto). Se tarkoittaa yleensä "yleisimmin" tai "useimmiten" tilanteesta riippuen, ja sitä käytetään ilmaisemaan, että jokin esiintyy tai pätee eniten verrattuna muihin vaihtoehtoihin.

Muodostus ja taivutus: adjektiivista yleinen muodostetaan superlatiivi lisäämällä -in-pääte (yleisin) ja tarvittaessa partitiivin pääte -ta/-tä (yleisintä). Partitiivimuotoa käytetään tyypillisesti predikatiivisessa asemassa, esimerkiksi impersonal- tai yleistävissä lauseissa. Esimerkkejä: "Virhe on yleisintä aloittelijoilla." (The mistake is most common among beginners.) "Yleisintä on, että vastaus tulee viikon sisällä." (Most commonly, the response comes within a week.)

Käyttö: yleisintä esiintyy sekä puhuttelussa että kirjoitetussa kielessä ja on neutraali ilmaus. Se eroaa adverbista useimmiten lähinnä syntaktisen paikkansa perusteella; useimmiten toimii adverbina, kun taas yleisintä esiintyy usein predikatiivina ("on yleisintä"). Attribuutissa käytetään nominatiivimuotoa yleisin ("yleisin syy").

Huomautus: yleisintä on osa suomen kielen taivutusjärjestelmää ja seuraa yleisiä sääntöjä partitiivin ja superlatiivin käytöstä.