henkilönimien

Henkilönimi, tai henkilönimien kokonaisuus, on kielellinen tunniste, jolla yksilöä tunnistetaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Se kattaa etunimet, sukunimet sekä mahdolliset toiset nimet ja kutsumanimet. Henkilönimen tehtävä on eriyttää yksilö muista ja viitata häneen yksilöllisesti. Nimiin liittyy usein kulttuurisia, kielellisiä ja sosiaalisia merkityksiä, jotka voivat heijastaa sukua, kieltä, uskontoa tai maantieteellistä alkuperää.

Etunimi on henkilön ensisijainen tunniste, ja useissa kulttuureissa ihmisillä on yksi tai useampi etunimi, esimerkiksi etunimi ja toinen nimi. Sukunimi taas ilmaisee perheen tai sukujuuret, ja perinteisesti se siirtyy sukuun vanhemmilta jälkeläisille. Joissain maissa on keskimmäinen nimi tai kutsumanimi, joka on virallisesta etunimestä erillinen mutta usein käytössä arkielämässä. Henkilönimiin liittyy myös erottelu virallisen nimen ja arkisen käytön välillä: kutsumanimi tai lempinimi voi poiketa virallisesta etunimestä.

Etymologisesti nimet voivat tulla monista lähteistä: ne voivat heijastaa kieltä, kulttuuriperinnettä ja historiaa. Vanhojen nimiperinteiden lisäksi nykyaikaiset nimet voivat ammentaa ulkomaisista vaikutteista ja kielellisiä muotoja.

Useissa maissa henkilönimikäytänteitä säädellään lailla tai viranomaisohjeilla, ja nimien rekisteröinti sekä mahdolliset muutokset kuuluvat viranomaisten tehtäviin. Viime vuosikymmeninä on yleistynyt monikielisyys, kaksiosaiset sukunimet sekä vanhempien nimeämiskäytäntöjen muutokset.