hallintastandardit

Hallintastandardit ovat hallinnon tai organisaation toiminnan hallinnan normeja, ohjeita ja kriteerejä, joiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa prosesseja, lisätä oikeudellista varmuutta, läpinäkyvyyttä ja laatua sekä vähentää riskejä. Termiä käytetään erityisesti julkisessa hallinnossa sekä suurten organisaatioiden sisäisen hallinnon yhteydessä. Hallintastandardit voivat olla sekä vapaaehtoisia että pakollisia, ja ne voivat pohjautua lainsäädäntöön, valtionhallinnon ohjeisiin sekä kansainvälisiin ja kansallisiin standardeihin.

Yleisimmät osa-alueet kattavat päätöksenteon, hallinnon ja riskienhallinnan, sisäisen valvonnan, talous- ja hankintahallinnon, henkilöstöhallinnon, tietohallinnon sekä asiakirjahallinnon, tietosuoja- ja tietoturvaan liittyvät käytännöt sekä palveluiden tuotannon ja laadunvarmistuksen. Hallintastandardit voivat ottaa vaikutteita esimerkiksi ISO-standardeista, kuten ISO 9001 (laadunhallinta), ISO 31000 (riskienhallinta) ja ISO/IEC 27001 (tietoturva).

Kehittämisen ja käyttöönoton vastuut jakautuvat hallinnon viranomaisten, standardointielinten ja toimialakohtaisten työryhmien välillä; ne voivat muodostua kansallisista ohjeista tai osasta laajempia standardeja. Toteutus tapahtuu ohjeistuksina, prosessikuvauksina, koulutuksena ja mahdollisina auditointeina.

Vaikutukset tähtäävät tehokkaaseen, vastuulliseen, läpinäkyvään ja luotettavaan hallintoon sekä parantuneeseen palvelutasoon. Haasteina mainitaan byrokratian mahdollinen lisääntyminen, päivittämistarve lainsäädännön ja teknologian muutoksissa sekä kustannukset. Hallintastandardien käyttö vaihtelee organisaatioittain; ne voivat toimia osana laadunhallinnan tai hallintotavan kehystä sekä osana julkisen sektorin hallintokehyksiä.