granulomatiivisia

Granulomatiivisia viittaa granulomatoottisen tulehduksen ilmentymiä kuvaaviin tiloihin, joissa kehittyy granulomeja. Granulomeissa on tyypillisesti makrofageista erilaistuneita epitelioidsoluja sekä mahdollisesti Langhansin‑monisoluisia suuria soluja, ja niiden ympärillä voi olla lymfosyyttejä sekä fibrobasti. Granulomatiivisia ilmentymiä voidaan havaita sekä tarkoituksellisesti että toissijaisesti, ja ne voivat olla sekä caseoottisia että noncaseoottisia.

Syiksi granulomeja aiheuttavia prosesseja ovat sekä infektiot että tulehdukselliset ja epäinfektiiviset sairaudet. Tärkeimpiä infektiivisiä syitä ovat mykobakteerien (esimerkiksi Mycobacterium tuberculosis) ja sienten aiheuttamat infektiot, mutta myös joissakin loistartunnoissa ja bakteeritaudeissa voi esiintyä granulomoita. Ei-infektiivisistä sairauksista yleisimpiä ovat sarkoidoosi, Crohnin tauti sekä granuloiva vaskuliitti kuten granulomatosis with polyangiitis. Myös vierasesineet ja ympäristötekijät voivat laukaista foreign body -granulomaation.

Diagnosointi perustuu histopatologiseen tutkimukseen, jossa nähdään granulomeja sekä niiden rakenteellisia piirteitä. Spesifisiä värjäyksiä käytetään taudinaiheuttajien etsimiseen (esimerkiksi Ziehl–Neelsen akidoidasta bakteeria tai GMS-värjäys sieniä varten), ja lisäksi voidaan hyödyntää kulttuuri- ja PCR‑menetelmiä etiologian selvittämiseksi. Radiologinen kuvasuhde ja kliiniset löydökset täydentävät diagnostiikkaa.

Granulomatiivisten ilmentymien merkitys on diagnostinen ja hoitoon ohjaava: hoito keskittyy taudin taustalla olevaan syyhyn, kuten määrätään antibiootteja infektioihin tai käytetään immunosuppressiota ja reseptorimuutoksia ei‑infektoivisissa sairauksissa.