graduoinnin

Graduoinnin käsite kattaa sekä tutkinnon myöntämisen että siihen liittyvän seremonian. Suomessa valmistuminen viittaa opintojen tavoitteiden täyttämiseen ja tutkinnon saamiseen, kun taas graduointi viittaa usein kyseisen tutkinnon conferointiin sekä yhteisön juhlalliseen tapahtumaan. Käytännössä termien käyttö vaihtelee oppilaitoksittain, ja puheissa saatetaan puhua valmistumisesta, graduoinnista tai molemmista.

Prosessi etenee tyypillisesti siten, että opiskelija suorittaa ohjelmansa vaaditut opintopisteet ja muut tutkinnon kriteerit. Kun opinnot ovat valmiit, haetaan valmistumista tai graduointia, ja viranomainen vahvistaa tutkinnon sekä laatii tutkintotodistuksen tai vastaavat liitteet. Digitaalinen opintorekisteri tallentaa suoritukset, ja todistus toimitetaan opiskelijalle sekä mahdollisesti työnantajille tai viranomaisille.

Valmistujaiset ovat useissa oppilaitoksissa yleisiä, mutta eivät aina välttämättömiä. Seremonia voi sisältää todistusten jakoa, puheita sekä tilaisuuden, jossa tutkinnon saaneet merkitsevät saavutuksensa. Juhlaa järjestetään usein erikseen tai osana suurempaa tapahtumaa; valmistujaiset voivat olla kaikille tutkinnonsaajille yhteinen tilaisuus tai ohjelmittain räätälöity.

Tutkintotyypit ja kesto vaihtelevat koulutusasteen mukaan. Yliopistoissa tavallisia ovat alempi korkeakoulututkinto (kandidaatti) sekä ylempi korkeakoulututkinto (maisteri), ja tohtorin tutkinnot tutkintoja syventävät. Ammattikorkeakouluissa myönnetään AMK-tutkinto. Suoritusajat ovat tyypillisesti noin 3–4 vuotta kandidaatin tasolla, 1–2 vuotta maisterin tasolla, sekä useita vuosia tohtorin tutkimukselle.

Tutkinto antaa virallisen todistuksen osaamisesta ja kasvattaa kelpoisuuksia työmarkkinoilla sekä jatko-opinnoissa. Graduoinnin järjestäminen sekä oikeudet ja käytännöt ovat tarkemmin määriteltyjä kunkin oppilaitoksen ja lainsäädännön mukaan.