gliasejtek

Gliasejtek, eli glial solut, ovat neuroneita lujemmin lujemmin keskushermoston ja ääreishermoston tukisoluja. Ne eivät ole itse sähköisesti aktivoituvia neuroneja, mutta niiden tehtävät ovat moninaisia: ne tukevat neuroneja, ylläpitävät solujen välimaailmaa, osallistuvat energiaverkoston säätelyyn ja voivat vaikuttaa synaptiseen toimintaan sekä immuunipuolustukseen. Glial solujen kokonaisuutta säätelee sekä kehitys että pysyvä muisti ympäristön tarpeisiin.

Aivokudoksessa ja selkäytimessä esiintyy useita glian alakategorioita. Astrotsyytit ylläpitävät ionitasapainoa, tukevat veren-aivoesteen toimintaa ja hallitsevat neurotransmittereiden kiertoa sekä solujen metabolista tarjontaa. Oligodendrosyytit myeliinöivät keskushermoston aksonit, mikä nopeuttaa impulsseja. Mikrogliat toimivat keskushermoston immuunijärjestelmänä: ne havainnoivat vaurioita, siivoavat solujätettä ja vastaavat tulehduksellisiin tiloihin. Ependymasolut vuorittelevat aivokammioita ja selkäydinkanavaa sekä osallistuvat CSF:n tuotantoon ja kiertoon. Radiaaligliasolut toimivat kehityksessä viejänä ja progenitorisolujen tukena. Ääreishermostossa merkittäviä ovat Schwann-solut, jotka myelinöivät motorisia ja sensomotorisia aksonien osia, sekä tuntohermoissa jaasteroid-tukimallin kaltaiset satelliittisolut.

Tuki- ja säädeltyn roolinsa lisäksi glial solut voivat käytännössä osallistua vaurioiden korjaamiseen ja plastisuuteen. Gliomu on yleinen kasvainryhmä, joka saa alkunsa glial soluista (esimerkiksi astrotsyyteistä). Glian häiriöt voivat liittyä sekä neurodegeneratiivisiin sairauksiin että tulehduksellisiin tiloihin, mutta niiden täsmällinen rooli niissä on edelleen tutkimusaihe.