Oligodendrosyytit

Oligodendrosyytit ovat keskushermoston glialisoluja, jotka muodostavat ja ylläpitävät myeliinivaipan aksoneiden ympärille. Myeliini toimii eristeenä ja nopeuttaa hermosolujen signaalinjohtamista, mahdollistaen saltatorisen johtumisen ja pienentäen energian tarvetta toimintopotentiaalin ylläpitämiseen.

Oligodendrosyytit kehittyvät keskushermoston oligodendrogliaalisten esisolujen (OPCs) kautta. OPC:eilla on tyypillisesti NG2‑proteoglykaani ja PDGFR‑α ilmentyvät pistetään merkkeinä. Erilaistuminen kypsiksi oligodendrosyyteiksi tapahtuu monien signaalien, kuten PDGF:n, sekä kilpirauhasen hormonien ja muiden kasvutekijöiden vaikutuksesta. Yksi oligodendrosyytin solu voi myeliinöidä useita aksoneja ja muodostaa tyypillisesti 20–50 internodea.

Rakenne ja toiminta: Oligodendrosyytillä on useita prosesseja, jotka kiertyvät aksoneita ympärille. Myeliiniseinämä koostuu lipideistä ja proteiineista, kuten MBP, PLP, MOG ja CNPase. Myeliini parantaa johtuvuutta ja solut tarjoavat lisäksi aineenvaihdunnallista tukea axonille, esimerkiksi lactaatin välityksen kautta.

Kliininen merkitys: Demyelinaatio keskushermostossa liittyy sairauksiin kuten monisääri (ms). Remyelinaatio voi tapahtua OPC‑solujen aktivoitumisella ja erilaistumisella, mutta tehokkuus heikkenee iän myötä. Genetiiniset leukodystrofiat voivat johtua PLP1- tai MBP-mutaatiosta.

Erottuvuus: CNS:n oligodendrosyytit eroavat PNS:n Schwann-soluista, jotka myeliinöivät vain yhtä aksonia kohti yhtä solua.