aksoneiden

Aksoneet ovat neuronien pitkäjänteisiä ulokkeita, jotka vievät toimintapotentiaalin solukeskuksesta kohti synapseja. Niiden päätehtävä on välittää sähköisiä viestejä seuraavalle solulle tai kohde-elimelle. Aksoneita voi olla lyhyitä tai pitkiä, ja niiden pituus vaikuttaa signaalin etenemisen nopeuteen sekä viiveisiin.

Rakenne ja johtuminen: Aksoni koostuu alkupäästä, varresta ja päätealueesta. Aksonin ympärillä on myeliinivaippa, joka CNS:ssä muodostuu oligodendrotyyteistä ja PNS:ssä Schwann-soluista. Myeliinivaipan pätkien välillä ovat solmukohtia, joiden kautta toimintapotentiaali etenee saltatorisesti ja nopeammin kuin ilman vaippaa. Aksonin sisällä kulkee aksonaalinen transportti: anterogradinen kuljetus vie kohti synapseja aineita ja proteiineja, retrogradinen palauttaa signaaleja ja komponentteja takaisin solukeskukseen.

Kehitys ja toiminta: Aksoneita ohjaamalla tapahtuu kasvun ja synapsien muodostumisen ohjaus kehityksen aikana; kasvutekijät ja tarkat ohjausreitit varmistavat oikean verkoston syntymisen. Johtuminen voidaan katkaistua ja vaurioitua sekä keskushermostossa että perifeerisessä hermostossa, mutta regenereaatio ei ole yhtä yleistä kaikissa kudoksissa.

Sairaudet ja häiriöt: Aksoneihin liittyvät sairaudet, kuten axonopatiat ja neuropatiat, vaikuttavat signaalin kulkuun ja hermoston toimintakykyyn. Esimerkkejä ovat multippeliskleroosi sekä amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) sekä eräät perifeeriset neuropatiat, joissa aksonien vaurio aiheuttaa lihasheikkoutta tai tuntohäiriöitä.