flotaatiosäiliöitä

Flotaatiosäiliöitä käytetään useissa teollisissa prosesseissa, erityisesti mineraalien käsittelyssä ja jätevedenpuhdistuksessa, erottamaan kiinteitä aineita nesteestä. Prosessi perustuu erilaisten materiaalien pintajännityksen ja hydrofobisuuden hyödyntämiseen. Flotaatio on fysikaalinen erotusmenetelmä, jossa ilmakuplia syötetään nesteeseen. Nämä kuplat tarttuvat tiettyjen hiukkasten pintaan, jolloin ne muuttuvat kevyemmiksi kuin neste ja nousevat pintaan.

Flotaatiosäiliö itsessään on yleensä suuri astia, johon prosessoitava seos, kuten malmisakka tai jätevesi, johdetaan. Ilmaa tai muuta kaasua puhalletaan säiliöön, joko mekaanisesti sekoittamalla tai injektoimalla kaasua suoraan nesteeseen. Erilaiset kemikaalit, kuten keräilijät ja vaahdonmuodostajat, lisätään usein parantamaan erotusta. Keräilijät tarttuvat haluttuihin hiukkasiin, lisäten niiden hydrofobisuutta, ja vaahdonmuodostajat auttavat muodostamaan vakaan vaahdon, johon kuplien mukana nousevat hiukkaset kerääntyvät.

Pinnalla muodostuva vaahto, joka sisältää halutut tai epähalutut aineet riippuen prosessista, kerätään jatkokäsittelyyn tai poistetaan. Nousevat hiukkaset voivat olla esimerkiksi arvokkaita mineraaleja tai epäpuhtauksia. Toiminnallinen flotaatiosäiliö on suunniteltu optimoimaan kuplien ja hiukkasten välinen kontakti ja vaahdon muodostuminen. Säiliön muoto, kuplien syöttötapa ja sekoitusolosuhteet vaikuttavat merkittävästi prosessin tehokkuuteen. Flotaatiota käytetään laajasti metallien, kuten kuparin ja kullan, erottamisessa malmeista sekä kiintoaineiden poistamisessa teollisuusjätevesistä.