erottamisessa

Erottamisessa on suomenkielinen ilmaus, joka tarkoittaa erottamisen tai tunnistamisen prosessia. Se viittaa sekä konkreettiseen toimintaan, jossa asiat jaetaan osiin tai erotetaan toisistaan, että abstraktiin toimintaan, jossa huomataan ja luokitellaan eroja. Erottaminen voi olla samanaikaisesti sekä fyysistä että käsitteellistä.

Sovelluskontekstit ovat laajat. Luonnontieteissä erottaminen tarkoittaa prosesseja, joissa aineet erotetaan toisistaan, kuten suodatus, tislaus, sentrifugointi tai kromatografia. Biologian ja biokemian konteksteissa erottamista käytetään erottamaan solut, molekyylit tai epäpuhtaudet analyysien tavoitteiden mukaan. Yleistajuisesti erottaminen viittaa myös erojen havaitsemiseen ja ilmiöiden luokitteluun, esimerkiksi kahden ilmiön tai laadullisen piirteen erottaminen toisistaan.

Kielitieteissä sekä logiikassa ja tutkimuksessa erottaminen voi viitata erojen määrittelyyn ja kategorisointiin. Esimerkkinä voidaan pitää prosesseja, joissa äänteellisiä, morfologisia tai semanttisia piirteitä erotellaan ja luokitellaan, jotta voidaan ymmärtää kielten rakennetta tai kielen käyttöä. Myös kasvatustieteissä ja psykologisissa yhteyksissä erottaminen voi tarkoittaa erojen tunnistamista ja käsittelyä päätöksenteossa.

Etymologisesti erottaminen muodostaa sanan erott- juuresta, johon on lisätty nominaalimuotoinen -minen sekä erottamisen prosessia ilmiöivä -ssa-loppu. Tämä rakenne korostaa toiminnan jatkuvuutta tai prosessinomaisuutta, kun puhuttaessa "erottamisessa" viitataan juuri menettelyn tai sen tilan kuvaamiseen.