fagosyytejä

Fagosyytejä ovat immuunijärjestelmän soluja, jotka voivat tunnistaa, nielettää ja hajottaa taudinaiheuttajia sekä kuolleita tai vaurioituneita soluja. Keskeisiä fagosyyttejä ihmisellä ovat neutrofiilit, makrofagit (monosyytteistä kehittyvät) ja dendriittisolut. Myös jotkin epiteeli- ja endoteelisolut voivat fagosytoida, mutta näiden rooli on yleensä pienempi.

Fagosyyttinen toiminta käynnistyy reseptoreiden tunnistuksesta: pattern recognition -reseptoreiden sekä opsoniineiden, kuten immunoglobuliinien ja komplementin, sitoutuminen. Fagosyytin pinnalle kiinnittyvä partikeli endositoidaan fagosomiksi. Fagosomi fuusioidaan lysosomeihin muodostaen fagolysosomin, jossa haitta-aineet hajotetaan hydrolaasien sekä reaktiivisten hapen ja typen muuntuneiden yhdisteiden avulla. Jotkut patogeenit voivat estää tämän prosessin tai selviytyä sen sisällä.

Toiminnot ja merkitys: fagosyytit torjuvat bakteeri- ja sieni-infektioita sekä poistavat kuolleita soluja. Makrofagit ja dendriittisolut esittävät fagosyytteihin liittyviä antigeeneja T-soluille, mikä aktivoi adaptiivisen vastauksen. Lisäksi ne erittävät sytokiineja ja kemokiineja tulehduksen säätelyyn.

Elinympäristö ja kliininen merkitys: fagosyyttisiä soluja esiintyy veressä, kudoksissa sekä immuunisoluissa kuten perna ja imusolmukkeet. Häiriöt fagosyyttisessä toiminnassa voivat lisätä infektioalttia; krooninen granulomatoosi (NADPH-oksidaasin häiriö) ja neutropenia ovat esimerkkejä. Fagosyyttien toiminta on keskeinen osa sekä akuutteja että kroonisia tulehduksia ja kudosten paranemista.