essentialismi

Essentialismi on näkemys siitä, että asioilla on olennaiset, itsessään määrittävät ominaisuudet eli olemus, joka määrittää niiden identiteetin. Olemus nähdään usein välttämättömänä ominaisuutena sille, että jokin kuuluu tiettyyn luokkaan, ja sen uskotaan olevan riittävä määrittelemään sen piirteet. Tämä lähestymistapa korostaa luokkien vakaata ja pysyvää luonnetta, toisin kuin näkemykset, jotka painottavat vaihtelua tai sattumaa. Essentialismi esiintyy sekä filosofiassa että tiede- ja yhteiskuntateorioissa.

Historiallisesti essentialismi juontaa juurensa antiikin filosofiaan. Aristoteles esitti, että substanssien olemus määrää niiden ominaisuudet ja toiminnan. Keskiaikainen skolastiikka kehitti ajatusta luonnon luokista, joiden katsottiin omaavan olennaisia ominaisuuksia. Modernissa filosofiassa essentialismi ilmenee keskusteluissa luonnonlajien olemuksesta ja tiedettä ohjaavien kriteerien perusolemuksesta. Filosofit kuten Kripke ja Putnam ovat puolustaneet natural kinds -olemusajatusta.

Erilaisia muotoja esiintyy sekä metafyysisessä että tieteellisessä ja sosiaalisessa kontekstissa. Metafyysinen essentialismi pitää olemusta perusluonteen määrittäjänä; biologinen essentialismi näkee lajit tai ominaisuudet perittyinä olennaisten kantojen kautta; sosiaalinen essentialismi väittää, että sosiaalisilla ryhmillä on kiinteitä, määrittäviä piirteitä. Koulutuksessa essentialismi viittaa opetuksen traditioon, jossa korostetaan ydinsisältöä ja kulttuurisesti kantavia arvoja. Kritiikkiä esitetään väittäen, että essentialismi voi yksinkertaistaa monimuotoisuutta ja vahvistaa stereotypioita.

Nykykeskustelussa pohditaan, ovatko olennaisuudet todellisia vai empiirisesti rakennettuja käsitteitä, miten essentialistiset näkemykset soveltuvat tieteelliseen käytäntöön sekä miten ne suhteutuvat konstruktionistisiin ja anti-essentalistisiin suuntauksiin. Termi kantaa usein normatiivista painoa, viitaten siihen, että tietyt luokat ovat luonnollisia ja toiset eivät, mikä ruokkii jatkuvaa keskustelua filosofiassa, kognitiotieteissä ja yhteiskuntateoriassa.