epävarmuustietoja

Epävarmuustietoja tarkoittaa mittaustuloksen epävarmuuden kuvaavaa tietoa, jonka tarkoituksena on kvantifioida ja raportoida tuloksen luotettavuus. Ne osoittavat, kuinka tarkka mittaustulos on ja minkä suuruisia virheitä siihen liittyy.

Epävarmuustietoja muodostuu sekä tilastollisista tekijöistä (toistomittauksista saatu hajonta, tyyppi A) että ei-tilastollisista lähteistä (kalibrointi, instrumentin ominaisuudet, aiempi tieto, tyyppi B). Näistä johdettu kokonaisepävarmuus lasketaan usein yhdistämällä osat neliösummamenetelmällä, jolloin saadaan kuva tuloksen kokonaisluotettavuudesta.

Mittauksessa käytetään standardi-epävarmuutta u(x) ja tarvittaessa laajennettua epävarmuutta U = k·u(x), missä k on kattavuuskerroin. Yleisesti käytetty arvo on k = 2, joka vastaa noin 95 prosentin kattavuutta. Tuloksen yhteydessä ilmoitetaan tavallisesti sekä arvo että epävarmuus, sekä mahdollisesti laajennettu epävarmuus ja kattavuusestimaatit.

Raportoinnissa epävarmuustiedot kannattavat noudattaa kansainvälisiä ohjeita, kuten GUM-periaatteita, ja ne voivat sisältää viitteet SI-yksiköihin sekä jäljitettävyyteen. Epävarmuustietoja pidetään olennaisena osana mittauksiin liittyvää luotettavuuden ja vertailtavuuden varmistamista.

Käytännössä epävarmuustietoja sovelletaan laboratorioissa, tuotannossa ja tieteellisessä tutkimuksessa päätöksenteon tukena, mittausmenetelmien kehittämisessä sekä tulosten vertailussa eri mittausjärjestelyjen välillä. Ne auttavat ymmärtämään rajoitukset ja huomioimaan virhe- ja epävarmuustilanteet tulkinnassa.