endokriinisten

Endokriinisten järjestelmä tarkoittaa elimistön rauhasiin ja kudoksiin, jotka erittävät hormoneja suoraan verenkiertoon. Hormoneilla on merkittävä rooli aineenvaihdunnan säätelyssä, kasvussa, kehityksessä, aineenvaihdunnan tasapainossa sekä lisääntymisessä. Pieniä määriä erittyvät hormoneja voivat vaikuttaa moniin elimistöön kohdistuviin toimintoihin, kun ne kiinnittyvät tarkasti kohderauhasten reseptoreihin.

Endokriininen järjestelmä koostuu useista päärauhaisista: hypotalamus ja aivolisäke (hypofyse) ohjaavat muiden rauhasten toimintaa; kilpirauhanen, lisäkilpirauhaset, lisämunuaiset, haima sekä sukupuolirauhaset (munasarjat ja kivekset). Lisäksi kateenkorva ja käpyrauhanen sekä istukka ovat tärkeitä endokriinisiä elimiä. Endokriinisten rauhasten yleisiä hormoneja ovat kilpirauhashormonit, insuliini, glukagon, kortisol, estrogeenit, progesteroni ja testosteroni. Hormonien tuotto ja vapautuminen voivat vaihdella vuorovaikutteisesti sekä ympäristötekijöiden että kehityksen mukaan.

Viestejä kulkee verenkierron kautta kohderauhasiin, jolloin jokainen rauhanen vastaa omalla reseptorilipulla. Järjestelmän toiminta perustuu negatiiviseen palautesilmukkaan: liian suuri hormonipitoisuus vähentää sen erittymistä, kun taas pienempi pitoisuus käynnistää tuotannon. Tämä dynamiikka ylläpitää homeostaasia ja nopeaa vasteaikaa tilanteen muuttuessa.

Endokriiniset sairaudet syntyvät hormonierityksen liiallisesta tai puutteellisesta toiminnasta. Esimerkkejä ovat diabetes mellitus, kilpirauhassyöpä ja liikatoiminta, lisämunuaisten häiriöt sekä hormonaalinen epätasapaino. Hoitoon kuuluu hormonaalinen korvaushoito, lääkehoito ja elämäntapamuutokset. Endokriinisen järjestelmän tutkimus on keskeistä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaaloissa.