endokriinisellä

Endokriininen tarkoittaa liittymistä endokriiniseen järjestelmään tai toimintoon, jossa hormonit erittyvät suoraan verenkiertoon. Endokriininen järjestelmä säätelee elimistön monia toimintoja pitkien etäisyyksien kautta, toisin kuin eksokriininen järjestelmä, jossa eritteet kulkeutuvat kanavien kautta.

Pääasialliset endokriiniset rauhaset muodostavat järjestelmän ytimen: aivolisäke (hypofyysi), hypotalamus, kilpirauhanen, lisäkilpirauhaset, lisämunuaiset, haima sekä sukupuolirauhaset (munasarjat ja kivekset). Lisäksi käpyrauhanen sekä erilaisten kudosten sisäosat voivat toimia hormonaalisten sää­te­leiden lähteinä; esimerkiksi rasvakudos ja suoliston limakalvo osallistuvat paikallisesti ja systeemisesti.

Toimintaperiaate perustuu hormonien tuotantoon ja eritykseen verenkiertoon. Kohdesolut vastaanottavat signaalin spesifisillä reseptoreillaan, mikä käynnistää solumuutoksia ja säätelee aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä, lisääntymistä ja homeostaasia. Sääntelyrakenteissa korostuvat negatiiviset palautemekanismit sekä, harvinaisemmin, positiiviset palautemekanismit, jotka pitävät hormonitasot vakaana tai antavat tilapäisen vasteen.

Esimerkkejä tunnetuista hormoneista: insuliini (haimasta) säätelee verensokeria; kilpirauhashormonit vaikuttavat aineenvaihduntaan; kortisoli lisämunuaisista osallistuu stressivasteisiin; estrogeeni ja testosteroni vastustavat lisääntymiseen ja sukupuoliperusteisiin kehitykseen liittyviä ilmiöitä. Endokriininen järjestelmä on keskeinen homeostasian ylläpitämisessä, ja hormonien tutkimus sekä diagnosointi ovat keskeisiä lääketieteessä.