eläinkokeet

Eläinkokeet ovat tieteellisiä kokeita, joissa eläimiä käytetään biologisten prosessien, sairauksien, turvallisuusarvioiden tai opetuksen tutkimuksessa. Niiden tarkoituksena on ymmärtää elinympäristöjä, kehittää uusia lääke- ja terapiamuotoja sekä arvioida kemikaalien tai tuotteiden vaikutuksia terveydelle.

Käytetyt eläimet vaihtelevat, ja yleisimmät ovat hiiret, rotat sekä kalat kuten zebrafish; pienemmissä määrin käytetään myös kaneja, sikoja sekä harvinaisemmin suuria nisäkäsiä tai ei-ihmisen primataseja. Kokeet voivat olla tutkimuksellisia, sairauden mallintamiseen liittyviä tai toksikologisia. Koulutukseen liittyvissä tarkoituksissa käytetään usein simulaatioita, mutta joissain tapauksissa eläinkokeet ovat välttämättömiä.

Eettinen ja oikeudellinen kehikko perustuu kolmen R:n periaatteeseen: korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen. Tämä tarkoittaa vaihtoehtoisten menetelmien etsimistä ennen eläinkokeita, eläinten määrän rajoittamista sekä kokeiden aiheuttaman kivun tai kärsimyksen minimoimista. EU:n direktiivit ja kansallinen lainsäädäntö edellyttävät hakemuksia etukäteen arvioivilta viranomaisilta tai eettisiltä komiteoilta sekä eläinten hyvinvoinnin valvontaa, koulutusta ja eläinlääkärin antamaa tukea. Tutkimuksessa noudatetaan usein anestesiaa sekä analgesiaa sekä humanitaarisia päätepisteitä.

Alternatiivien kehitys, kuten in vitro -menetelmät, tietokonesimulaatiot ja organoideja, on lisääntynyt. Vaikka eläinkokeisiin on edelleen tarvetta, kokonaisuus pyrkii mahdollisimman suureen korvaamiseen ja parempaan eläinten hyvinvointiin tutkimuksissa.