elinkeinoelämän

Elinkeinoelämä on suomalaisessa käytännössä termi, jolla kuvataan taloudellista toimeliaisuutta ja kaupallista toimintaa. Se kattaa yritystoiminnan sekä teollisuuden, palvelut, kaupan ja maatalouden kaltaiset liike-elämän muodot sekä näiden toimijoiden vuorovaikutuksen. Elinkeinoelämä muodostaa tuotantokyvyn, työpaikat sekä innovaatiotoiminnan, ja se on keskeinen osa kansantaloutta.

Termiä käytetään usein genetiivissä, jolloin puhutaan elinkeinoelämän kehityksestä, kilpailukyvystä tai vaikutuksista. Elinkeinoelämä koostuu pääasiassa yksityisestä sektorista: yrityksistä, yrittäjistä sekä niihin liittyvistä järjestöistä ja tutkimus- ja kehitystoiminnoista. Julkinen sektori säätelee ja tukee elinkeinoelämän toimintaa, mutta sitä ei yleensä pidetä osana sen taloudellista perusmääritelmää.

Rooliltaan elinkeinoelämä on keskeinen tekijä työllisyyden, investointien, kansainvälisen kilpailukyvyn sekä talouskasvun kannalta. Sen kehittämiseksi toteutetaan politiikkatoimia kuten koulutuksen, innovaation, verotuksen ja sääntelyn kohdentamista sekä infrastruktuurin parantamista. Elinkeinoelämän toimijat osallistuvat keskusteluihin ja päätöksentekoon yhteistyö- ja vuorovaikutusfoorumeissa sekä työmarkkinajärjestöjen kautta.