elektrolyyttihäiriöissä

Elektrolyyttihäiriö tarkoittaa tilaa, jossa elimistön nesteiden elektrolyyttipitoisuudet ovat epätasapainossa. Elektrolyytit ovat mineraaleja, joilla on sähkövaraus ja jotka ovat välttämättömiä monille kehon toiminnoille, kuten hermo- ja lihasfunktion ylläpidolle, nestetasapainolle ja verenpaineen säätelylle. Tärkeitä elektrolyyttejä ovat muun muassa natrium, kalium, kalsium, magnesium, kloridi ja fosfaatti.

Elektrolyyttihäiriöitä voi esiintyä monista syistä. Yleisimpiä syitä ovat liiallinen hikoilu, oksentelu, ripuli, munuaissairaudet, sydämen vajaatoiminta, tietyt lääkkeet ja hormonaaliset häiriöt. Myös riittämätön nesteen tai ravintoaineiden saanti voi johtaa epätasapainoon.

Oireet vaihtelevat elektrolyytin tyypin ja häiriön vakavuuden mukaan. Lievät häiriöt voivat olla oireettomia tai ilmetä vain lievänä väsymyksenä tai lihaskramppeina. Vakavammat häiriöt voivat aiheuttaa lihasheikkoutta, rytmihäiriöitä, sekavuutta, pahoinvointia ja jopa tajunnanmenetyksen. Esimerkiksi matala natriumpitoisuus eli hyponatremia voi aiheuttaa aivoturvotusta ja korkea kaliumpitoisuus eli hyperkalemia voi olla hengenvaarallinen sydämelle.

Diagnoosi perustuu yleensä veren ja virtsan elektrolyyttipitoisuuksien mittaamiseen laboratoriokokein. Hoito riippuu syystä ja häiriön vakavuudesta. Siihen voi kuulua nestehoito, elektrolyyttien korvaaminen suonensisäisesti tai suun kautta, ruokavalion muutokset tai perussairauden hoito. Elektrolyyttihäiriöiden ennaltaehkäisyyn kuuluvat riittävä nesteen ja tasapainoisen ravinnon saanti sekä altistavien sairauksien hyvä hoito.