eläketurva

Eläketurva on suomalaisen sosiaaliturvan osa, jonka tarkoituksena on turvata ihmisen toimeentulo eläkkeellä, työkyvyn alentumisen tai perheenhuoltajan kuoleman jälkeen. Se kattaa useita etuuksia, joiden tavoitteena on säilyttää elintaso ja taloudellinen tasa-arvo tilanteissa, joissa menetetään osa ansiotuloista tai elatusvoimaa.

Keskeiset osat ovat kansaneläke ja työeläkkeet. Kansaneläke on korvaus henkilölle, jolla on vähän tai ei ollenkaan kertynyt työeläkettä, ja sen myöntää Kela. Työeläkkeet taas perustuvat henkilön työurien ansiotuloihin ja ne ovat suurimmaksi osaksi pakollisia vakuutusjärjestelmiä, joita hallinnoivat eläkevakuutusyhtiöt ja muut eläkevakuutuslaitokset sekä julkisen sektorin eläkejärjestelmät. Työeläkkeitä ovat esimerkiksi ansiosidonnainen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke sekä perhe-eläke, joka turvaa leskien ja lasten toimeentulon.

Eläketurva rahoitetaan pääasiassa työeläkkeissä työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkevakuutusmaksuilla sekä sivutoimisilla valtion tuki- ja riskiosuuksilla. Kansaneläkkeen kustannuksista vastaa valtio ja Kela. Eläketurvaa hallinnoidaan lainsäädännön, valtion virastojen sekä vakuutuslaitosten kautta, ja sen kehittämisestä vastaa mm. Eläketurvakeskus (ETK), joka tarjoaa tietoa, tilastoja ja neuvoja sekä seuraa järjestelmän kehitystä.

Henkilöillä on mahdollisuus selvittää oikeutensa sekä hakea etuuksia Kelan, eläkevakuutusyhtiöiden ja ETK:n tarjoamien palveluiden kautta. Eläketurva pyrkii takaamaan sekä perusturvan että lisäetujen turvaamisen vanhuuden ja työ- tai perhetilanteen muutosten varalta.