eiproteiinisiä

Eiproteiinisiä on suomalainen termi, jota käytetään kuvattaessa aineita, jotka eivät ole proteiineja tai jotka eivät muodosta proteiinien kaltaista rakenneyksikköä. Termiä käytetään vastakohtana proteiinisille aineille ja se kattaa laajan skaalan yhdisteitä, joita tavataan biokemiassa, molekyylibiologiassa sekä ravitsemus- ja elintarviketieteissä. Eiproteiinisiä aineita voivat olla esimerkiksi lipidejä, hiilihydraatteja, nukleinihappoja sekä pieniä metaboliitteja ja kofaktoreita.

Esimerkkejä eiproteiinisistä aineista ovat lipidejä (kuten fosfolipidit ja triglyseridit), hiilihydraatteja (kuten tärkkelys ja glukoosi), nukleiinihappoja (DNA, RNA), pienimolekyylisiä metaboliitteja (vitamiinit, kofaktorit), pigmenttejä sekä ioneja. Nämä aineet muodostavat proteiinien lisäksi solujen ja biologisten systeemien rakenteellisia ja toiminnallisia komponentteja.

Roolinsa tutkimuksessa eiproteiinisiä aineita käytetään luokitellessa näytteiden koostumusta ja ohjatessa puhdistus- ja analyysimenetelmiä. Ero proteiinifraktioista auttaa valitsemaan sopivat erotusmenetelmät, kuten kromatografian, respective eristämisen ja puhdistuksen kulun.

Mittaus ja analyysi eiproteiinisen materiaalin määrässä ja koostumuksessa tapahtuu usein erillisin menetelmin. Proteiinipitoisuuksia mitataan yleisesti Bradfordin- tai BCA-testillä, kun taas eiproteiinisten yhdisteiden määrää voidaan arvioida esimerkiksi nukleiinihappojen UV-s absorbanssilla, lipidien arvojen mittauksella tai hiilihydraattien määrän colorimetrisillä kokeilla. Termi on käytännöllinen kuvailussa, mutta sen tarkka merkitys riippuu kontekstista.