diffuusiokuvaa
Diffuusiokuva (diffusion image) on käsite, joka viittaa magneettikuvantamisessa syntyvään imágenesiin, joka heijastelee veden molekyylien diffuusiota kudoksessa. Diffuusiokuva syntyy diffusion-weighted MRI -menetelmällä, jossa kudoksiin kytketään diffuusion herkistäviä gradientteja. Eri b-arvot tuottavat erilaisia diffuusiokohtauksia, ja tavallinen referenssi kuvataan ilman diffuusion herkistystä (b = 0 s/mm^2). Korkeammat b-arvot lisäävät diffuusion herkkyyttä, mikä muuttuu signaalivuon voimakkuudessa.
Yleensä diffuusiokuvista laaditaan lisäksi kvantitatiivinen ADC-kuva (apparent diffusion coefficient), joka kertoo diffuusion määrästä riippumatta T2-signaalista. ADC-arvot
Käyttökohteet ja tulkinta: Diffuusiokuva on erittäin herkkä akuutin aivoinfarktin havaitsemiselle; kudoksen diffuusiomme on rajoittunut, jolloin diffuusiokuva
Tekniset näkökohdat: kuvaus suoritetaan usein single-shot echo-planar -sekvenssillä; herkistyminen diffuusiolle altistaa suuruissa, kuten ilmaa ja pintoja
Historia ja kehitys: diffuusiomagneettikuvaus kehittyi 1990-luvulla Le Bihanin ja kumppaneiden työstä; siitä on tullut neuroradiologian ja
Varianteja: DTI laajentaa yksittäisiä diffusion-kuvia osoittamalla diffuusion anisotropian; muut kehittyneet mallit sisältävät diffusion-kurtosis- ja diffusion-spectrum -analyysit.