cytologiassa

Cytologiassa tarkoitetaan solujen tutkimista ja niiden muutosten arviointia taudin ilmentäjinä. Cytologia on diagnostinen ala, jossa solunäytteiden morfologiaa sekä solujen sijoittumista tarkastellaan mikroskooppisesti. Seillä on usein vähäinen invasiivisuus ja nopea tulkinta verrattuna kudosbiopsioihin, joita käytetään histologiassa.

Näytteet cytologiassa kerätään ja valmistellaan eri tavoin. Neulanäyte eli fine-needle aspiration (FNAC) otetaan kiinnittymättömästä kasvaimesta tai elimen alueelta. Lisäksi käytetään smear- ja cytospin-valmisteita sekä eritteitä ja nesteitä, kuten virtsaa, keuhkoputkien eritteitä ja aivokalvon nestettä. Gynekologisissa näytteissä keskeinen on Pap-testi, jolla seulotaan kohdunkaulan solu- ja verenkerrosten muutoksia. Väritekniikoina käytetään yleisesti Papanicolaou-, Giemsa- ja May-Grünwald-Giemsa - menetelmiä, ja nykyaikaisissa laboratorioissa sovelletaan Immunocytochemistrya sekä molekulaarisia menetelmiä (esim. FISH, PCR) tukemaan tulkintaa.

Diagnostinen arvo perustuu solujen morfologiaan: epätyypilliset tai epätoivotut solut voivat viitata syöpään, infektiotai tulehdusprosesseihin tai muuhun sairastuneisuuteen. Cytologia on tärkeä osa seulontaa ja diagnostiikkaa, mutta sen rajoitteisiin kuuluvat näytteen laatu, mahdolliset artefaktit sekä joskus epävarma tulkinta, jolloin tarvitaan lisäselvittelyä.

Ammatillinen vastuu cytologiassa kuuluu cytoteknikoille ja cytopatologeille, jotka vastaavat näytteiden ottamisesta, valmistuksesta, laadunvalvonnasta ja tulkinnasta laboratorion sisällä.