budjettijärjestelmiä

Budjettijärjestelmät ovat rakenteita ja prosesseja, joiden kautta organisaatio suunnittelee, esittää, hallinnoi ja seuraa resursseja, pääasiassa tuloja ja menoja. Niiden tavoite on tukea tavoitteiden saavuttamista, ylläpitää talouden vakautta sekä lisätä läpinäkyvyyttä ja vastuunalaista päätöksentekoa.

Keskeiset osat budjettijärjestelmissä ovat valmistelu, hyväksyntä, toimeenpano sekä seuranta ja raportointi. Valmisteluvaiheessa määritellään tulot, menot sekä prioriteetit useamman kuin yhden tilikauden ajalle. Hyväksyntä tapahtuu usein ylimmän johdon tai valtion/yrityksen hallituksen kautta. Toteutuksessa budjetin kiellot ja resurssien kohdentaminen ovat ohjenuoria, ja raportoinnissa seurataan toteumaa sekä vertailuja budjetoituihin lukuihin.

Tyypillisiä budjettijärjestelmien muotoja ovat:

- toimintaan kohdistuva budjetointi (line-item budgeting), joka korostaa eriteltyjä menokohtia ja tuloja;

- ohjelmakohtainen budjetointi, jossa varat kohdennetaan ohjelmien tuloksiin ja vaikuttavuuteen;

- tulos- tai suorituskykypohjainen budjetointi, jossa rahoitus sidotaan suoritusmittareihin;

- nollabudjetointi, jossa jokainen meno perustellaan uudelleen kauden alussa;

- inkrementaalinen budjetointi, jossa nykytilanteesta tehdään pieniä muutoksia seuraavaan kauteen.

Sovelluksia on sekä julkisessa että yksityisessä sektorissa. Julkishallinnossa budjettijärjestelmät vaikuttavat valtioiden ja kuntien palveluiden rahoitukseen ja priorisointiin, kun taas yritysympäristössä ne ohjaavat toimintojen ja projektien rahoitusta sekä taloudellista ohjausta. Hyödyt kattavat parempaa ohjattavuutta, tavoitteellisuutta ja tilivelvyyttä; rajoitteina voivat olla liiallinen byrokratia, jäykkyys sekä mittareiden riittämättömyys tai väärä painotus.