Julkishallinnossa

Julkishallinnossa tarkoittaa Suomen julkisen vallan organisaatiota ja toimintaa, jolla tuotetaan ja hallinnoidaan julkisia palveluja. Siihen sisältyvät sekä keskushallinto että paikallinen hallinto sekä niiden viranomaiset. Keskeinen piirre on kuntien vahva itsehallinto, jonka puitteissa kaupungit ja kunnat järjestävät suurimman osan peruspalveluista sekä vastavat suunnittelusta ja alueellisesta kehittämisestä. Valtiovalta puolestaan määrittelee kansalliset politiikat, säädökset ja rahoituksen sekä valvoo ydintoimintojen lainmukaisuutta.

Julkishallinnon rakenne jakautuu kolmeen pääkategoriaan: keskushallinto (valtioneuvosto, ministeriöt ja valtion viranomaiset), paikallinen hallinto (kunnat ja kuntayhtymät), sekä alueellinen valvonta ja ohjausjärjestelmä, kuten aluehallintovirastot, jotka valvovat ja toteuttavat valtakunnallisia politiikkoja alueellisesti. Näiden ohella on useita itsenäisiä viranomaisia ja julkisoikeudellisia laitos- ja yhtiömuotoja, jotka hoitavat erityiskysymyksiä kuten oikeudellinen valvonta ja palvelujen järjestäminen.

Julkishallinnon oikeudellinen pohja muodostuu perustuslaista, hallintolaista, kunnallishallinnon laista sekä julkisuus- ja tietosuoja-asetusten puitteista. Lainsäädäntö ohjaa hallinnon toimintaa, päätöksentekoa ja asioiden käsittelyä sekä turvaa kansalaisten oikeudet saada tietoa julkisista toimista.

Palvelut jakautuvat yleisesti kunnille ja valtiolle; kunnissa tuotetaan suurin osa peruspalveluista kuten päivähoito, koulutus, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä paikallinen rakentaminen ja ympäristön hallinta. Valtionhallinto vastaa kansallisista politiikoista, verotuksesta, turvallisuudesta sekä suurista infrastruktuurihankkeista ja viranomaistoiminnan ohjauksesta.

Digitalisaatio ja avoimuus ovat keskeisiä kehityskohteita julkishallinnossa. Verkkopalvelut, sähköinen asiointi ja avoin data parantavat palvelujen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä. Kansalaiset voivat käyttää Suomi.fi -palvelua, asioida verkossa ja saada sekä toiminta- että päätöksentekotietoa. Julkisuuslaki ja muut tietosuojavaatimukset varmistavat oikeus- ja tiedonsaantioikeudet.