blokkimuodostelmat

Blokkimuodostelmat ovat käsitteellinen nimi, jolla kuvataan rakenteita tai muodostelmia, joissa suuret kokonaisuudet koostuvat erillisistä, lohkonkaltaisista yksiköistä. Termi viittaa siihen, että osa muodostumasta on selvästi erillinen ja järjestetty jollakin toistuvalla kuviolla. Käyttöalueet ja tarkka määritelmä vaihtelevat tieteenalan mukaan, mutta yhteistä on lohkopitoisten osien yhteistoiminta.

Geologiassa blokkimuodostelmat kuvaavat kallioperän lohkoja, jotka erottuvat toisistaan halkeamien ja kulumisen seurauksena. Näin syntyneet lohkot voivat olla erikokoisia, ja niiden kulmat sekä järjestys vaikuttavat rakenteellisen kestävyyden, routimisen ja eroosion laatuun.

Biologiassa ja materiaalitieteessä blokkimuodostelmilla voidaan tarkoittaa lohkomaisten ryhmien muodostamia kokonaisuuksia. Esimerkiksi biofilmissä pienet yksiköt voivat kerrostua ja muodostaa suuremman, toimivan rakenteen. Materiaalitieteessä blokkirakenne viittaa kiinteässä aineessa esiintyviin suurialueisiin, joiden rajat vaikuttavat mekaanisiin ominaisuuksiin, kuten murtuvuuteen ja kulutuskestävyyteen.

Kyseessä on kontekstisidonnainen käsite, jolla ei välttämättä ole yhtä määritelmää. Käytön ymmärtämiseksi on tärkeää huomioida alakohtainen merkitys sekä kyseessä olevan ilmiön fyysiset tai biologiset mekanismit.