azimutalinen

Azimutalinen viite tai suunta viittaa maantieteelliseen tai tähtitieteelliseen suuntaan, joka määritellään horisontin suhteen. Termi tulee arabiankielisestä sanasta *azimut*, joka tarkoittaa "suuntaa" tai "polkua". Azimut on kulma, joka mitataan horisontaalisen tason suhteen, yleensä pohjoissuunnasta myötäpäivään. Se ilmaistaan yleensä asteina (0°–360°) tai kompassisuuntana, kuten pohjoinen (0° tai 360°), itä (90°), etelä (180°) ja länsi (270°).

Azimutia käytetään laajalti kartanlukemisessa, navigointiin, geodeesiassa ja tähtitieteessä. Kartanlukijat käyttävät azimuttia määrittämään kohteen suunnan kartalta tai kentältä. Navigaatioon azimutti auttaa määrittämään suunnan esimerkiksi maastossa tai merellä, usein yhdessä etäisyyden kanssa. Geodeetit ja kartografit hyödyntävät azimuttia maastonmuotojen ja kohteiden tarkassa paikantamisessa.

Tähtitieteessä azimutti viittaa tähden tai muun taivaankappaleen horisontaaliseen kulmaan. Se mitataan paikallisesta horisontista, ja se vaihtelee havaintokohdan sijainnin mukaan. Azimutti yhdessä korkeusasteen kanssa muodostaa tähtien paikantamisen perusperiaatteet. Tähtitieteellisissä laskelmissa azimutti ottaa huomioon myös paikallisen ajan ja sijainnin, kuten pituus- ja leveysasteet.

Azimutin mittaamiseen käytetään erilaisia laitteita, kuten kompassia, teodoliittia tai tähtiasemia. Nykyään digitaaliset laitteet ja GPS-järjestelmät ovat korvanneet osittain perinteiset mittausmenetelmät, mutta periaatteet pysyvät samana. Azimutti on tärkeä käsite myös ilmailussa, merenkulussa ja sotilasnavigaatiossa, missä tarkat suuntaukset ovat elintärkeitä.